Tekoälyratkaisujen käyttöönotto etenee vauhdilla – niin uusien itserakennettujen sovellusten kuin olemassa oleviin järjestelmiin sisäänrakennettujen ominaisuuksien kautta. Samalla yritykset kamppailevat sen kanssa, miten ratkaisut saadaan tuottamaan todellista liiketoiminta-arvoa.
MIT:n State of AI in Business 2025 -raportti nostaa esiin huolestuttavan ilmiön: 95 % organisaatioista ei saa tekoälyinvestoinneistaan lainkaan taloudellista hyötyä. Juuri tässä kohtaa muutosjohtaminen on ratkaisevassa asemassa. Mallit voivat olla teknisesti huippuluokkaa, mutta arkipäivän käyttö tökkii, jos tekoäly ei ratkaise sitä ongelmaa, josta tuottavuus jää käytännössä kiinni. Ongelma ei ole pelkästään teknologia, vaan muutosjohtaminen – miten ihmiset, prosessit ja kulttuuri kytketään osaksi kehitystä.
Onnistumisen edellytykset
Kokonaisvaltainen tekoälyn hyödyntämisen muutosjohtaminen lähtee liikkeelle jo ennen kuin varsinaisia kehityshankkeita muodostetaan ja käynnistetään. Kokonaisvaltaisessa tekoälyn hyödyntämisen muutosmatkassa on kolme keskeistä vaihetta, jota kautta yritykset pystyvät saavuttamaan kestävää tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista. Näitä vaiheita on avattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
1. Strategisen ja kulttuurisen perustan rakentaminen
Yrityksillä on strategisia tavoitteita ja näistä johdettuja liiketoimintatavoitteita, joissa tekoälyratkaisut voivat tuoda merkittävää etua tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamisella. Onnistunut tekoälyn käyttöönotto edellyttää, että ihmiset ymmärtävät muutoksen merkityksen, saavat riittävän tuen ja voivat osallistua matkaan alusta asti. Vahva datakulttuuri, osaamisen kehittäminen ja jatkuva viestintä luovat perustan. Lisäksi johdon esimerkillä on suuri painoarvo: ilman sitoutumista ja selkeää viestiä tekoälyratkaisut jäävät helposti kokeiluasteelle, joten johdon tekoäly-ymmärryksen kasvattaminen on avainasemassa alkutaipaleella. Luonnollisesti yrityksen strategiaan kytkeytyvä tekoälystrategia ja tavoitteet ovat ylimmän johdon tehtävänä.
Tekoälyn todellinen hyödyntäminen alkaa siitä, että liiketoiminnan tarpeet ja kipupisteet ymmärretään tarkasti. Mahdollisten tekoälyratkaisujen tunnistaminen, suunnittelu ja priorisointi vaatii näkemyksellisyyttä, ketteriä menetelmiä ja jatkuvaa kokonaisuuden hallintaa. Kehityshankkeet on vietävä eteenpäin oikeassa järjestyksessä, jotta kokonaisnäkyvyys kehittämisen tiekarttaan ja käytössä oleviin tekoälyratkaisuihin säilyy. Kaikki tämä vaatii saumatonta yhteistyötä liiketoiminnan ja IT:n välillä.
Valmistelevassa vaiheessa on myös tärkeää luoda tekoälyn hyödyntämiseen ja kehittämiseen raamit ja periaatteet vastuullisen ja eettisen tekoälykehittämisen vaalimiseksi. Lisäksi on otettava kantaa ns. IT / hallinto vetoisen tekoälykehittämisen (centralized) vs. yksilötason (decentralized, citizen AI) omat pienimuotoisten kokeilujen mahdollistamiseen ja tukemiseen.
2. Jatkuva muutosjohtaminen osana tekoälyratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa
Kehityshankkeet ovat jatkuvia prosesseja ja ne vaativat suunnan näyttämistä, jatkuvaa priorisointia sekä arvon mittaamista. Tämä tukee myös MIT:n havaintoa: vain organisaatiot, jotka yhdistävät teknologian oppivaan ja toimintaympäristöönsä mukautuvaan prosessiin, pääsevät aidosti hyötymään tekoälystä.
Muutosjohtaminen pitää kytkeä osaksi jokaista hankkeen vaihetta:
Ennen hanketta on tärkeää tunnistaa muutos, viestiä siitä selkeästi ja sitouttaa keskeiset henkilöt. Tavoitetilan – miten AI:n halutaan muuttavan prosesseja ja rooleja – on oltava ymmärrettävä kaikille. Muutoksessa on kriittistä rakentaa sponsori- ja tukiverkosto, jossa johto ja avainhenkilöt ovat mukana.
Hankkeen aikana on pidettävä avainkäyttäjät ja liiketoiminta tiiviisti mukana suunnittelussa. Viestintä toimii jatkuvana siltojen rakentajana: kerro mitä, miksi ja miten sekä miten muutos vaikuttaa ihmisiin. Varmista, että koulutus ja tuki tulevat mukaan heti, eivät vasta hankkeen lopussa. Ota käyttöön palaute‑ ja dialogikanavat, joita henkilöstö voi käyttää reaaliajassa huolien, kysymysten ja ehdotusten tuomiseksi esiin.
Käyttöönottovaiheessa on suunniteltava koulutukset ja muu tarpeellinen osaamisen kasvattaminen järjestelmällisesti. Tarjoa käytännönläheistä tukea: tukihenkilöitä, chatbotteja ja helposti saatavilla olevia ohjeita. Seuraa, miten ratkaisu leviää, ja nosta onnistumiset jalustalle. Konkreettiset hyödyt rakentavat luottamusta.
3. Tekoälyn juurruttaminen osaksi arkea
Tavoitteena loppuen lopuksi on juurruttaa tekoälyn käyttö osaksi yrityksen toimintatapaa ja varmistaa jatkuva kehittyminen. Tekoälyn hyödyntäminen ja kehittämisen tulee liittää tavoitteisiin, mittareihin ja johtamiseen. Kehitä osaamista jatkuvasti ja seuraa ratkaisun tuottamaa arvoa. Jos liiketoimintamittareilla seuraaminen ei onnistu, seuraa edes kyselytutkimuksella ja työtyytyväisyysmittareilla. Käytä tuloksia sekä kehittämisen että viestinnän välineenä. Rakenna organisaation sisään ”Tekoälynaapurien verkosto” (AI center of excellence), joka tukee muutosta arjessa – on helpompi kysyä apua lähikollegalta kuin keskushallinnon kehitysporukalta. Jatkuva viestintä ja onnistumisien juhliminen sekä tarinoiden jakaminen tulee olla myös osa arkea.
Kaiken tämän lisäksi luonnollisesti yrityksen tulee enemmän ”keskushallintovetoisesti” hoitaa tekoälyn operatiivista hallintaa; kehitysportfolion pyörittämistä, jatkuvaa uusien teknologiakyvykkyyksien kartoittamista, hankkeiden ja käytön seurantaa, ylläpitoa ja vastuullisuuden valvontaa, kuten tekoäly asetukset ja lainsäädäntö vaatii.
Tekoälyn hyödyntäminen muutosjohtamisessa
Tekoälyä voi ja pitää myös hyödyntää itse muutoksen johtamisessa. Tähän löytyy useita eri keinoja, kuten:
- analytiikka ja ennustaminen: tekoäly voi mallintaa, miten muutos vaikuttaa organisaation eri osiin, ja tunnistaa riskialueet ajoissa.
- reaaliaikainen seuranta: tekoäly voi kerätä ja analysoida dataa, joka kertoo, miten hyvin muutos etenee ja missä tarvitaan lisäresursseja.
- viestintä ja koulutus: luonnollisen kielen prosessointiin pohjautuvat chatbotit voivat tarjota jatkuvaa tukea työntekijöille, ja personoidut oppimisalustat varmistavat, että jokainen saa oikeaa tietoa oikeaan aikaan.
Näin muutosjohtaminen siirtyy reaktiivisesta proaktiiviseksi. Ongelmiin voidaan tarttua ajoissa ennen kuin ne kasvavat suuriksi.
Yhteenveto
Tekoälyratkaisujen onnistunut hyödyntäminen ei ole ensisijaisesti tekninen haaste vaan muutosjohtamisen haaste. Organisaatiot, jotka ymmärtävät tämän ja rakentavat sisälleen vahvan tekoälymuutoksen kulttuurin, osaamisen ja johtajuuden, saavat näistä arvoa. Näin varmistetaan, että tekoälystä tulee pysyvä osa arjen toimintatapaa.
Keskeisiä elementtejä kokonaisvaltaisessa muutoshallinnassa ovat:
- luoda yhteinen suunta, perusta ja toimintaympäristö, jossa tekoälyn hyödyntämiseen kannustetaan
- ketterät menetelmät liiketoimintavaatimusten ja tekoälykäyttötapausten määrittelyyn ja priorisointiin
- jatkuva viestintä, työntekijöiden osallistaminen sekä kokemusten jakaminen
- osaamisen systemaattinen kehittäminen ja kokeiluun kannustaminen
- ratkaisujen käyttöönoton tuki ja koulutus
- liiketoimintahyödyn mittaaminen, ei vain teknisten mittarien seuraaminen
Me Norrinilla olemme kokonaisvaltaisten tekoälyratkaisujen toimittajia ja muutosjohtamisen ammattilaisia. Autamme mielellämme muutosjohtamisen eri osa-alueiden suunnittelussa, jalkautuksessa ja arjen orkestroinnissa osana – tai ennen – organisaation tekoälyhankkeita.
Ota yhteyttä ja käynnistetään yhdessä seuraava muutosmatka: tomi.bergman@norrin.com
