AIMS 2025: AI Manufacturing & SCADA Technology -konferenssi järjestettiin Pittsburghissa 25.–27. elokuuta. Norrinin Pohjois-Amerikan toimintojen johtaja Veikko Saikkonen osallistui tapahtumaan.
Kesän viimeisinä päivinä vaihdoin turvakengät ja huomioliivin rennompaan varustukseen ja suuntasin Pohjois-Amerikan johtavaan teollisen tekoälyn konferenssiin. Tapahtuma järjestettiin Pittsburghissa, jota kutsutaan “teräskaupungiksi” sen historiallisten terästeollisuusyhteyksien vuoksi. Konferenssi keräsi yhteen noin 400 alan asiantuntijaa keskustelemaan tekoälyn roolista valmistavassa teollisuudessa.
Mukana oli myös muita Norrinin Yhdysvaltain toimiston kollegoita, ja kolmen päivän ajan pääsimme vaihtamaan ajatuksia alan ammattilaisten kanssa sekä esittelemään lähestymistapaamme: “Tuotantolinjalta toimistoon” – teollista tekoälyä käytännönläheisesti.
Minulla oli myös ilo osallistua paneelikeskusteluun, jossa jaoimme näkemyksiä siitä, miten pk-yritykset voivat päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisessä.
Tässä tärkeimmät havaintoni matkalta.
Teollisuus toisella mantereella – miten USA eroaa Suomesta?
Tulemme pienestä maasta, joten Yhdysvallat – sekä maana että markkinana – voi helposti tuntua valtavalta ja vaikeasti hahmotettavalta. Ja kun katsoo digitalisaation ja tekoälyn jättiläisiä kuten Amazonia, voi helposti syntyä kuva, että he ovat meitä reilusti edellä.
Mutta konferenssin ja muutaman vuoden Yhdysvaltain kokemuksen perusteella sanoisin, ettei asia ole ihan niin.
Vaikka kiinnostus tekoälyn liiketoimintahyötyihin onkin suurempaa, keskisuuret valmistavan teollisuuden yritykset Yhdysvalloissa ovat monella tapaa samanlaisia kuin Suomessa.
Ja mitä tulee tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen edellytyksiin, kuten datainfrastruktuuriin ja digitalisaation tasoon ylipäätään suomalaisilla yrityksillä saattaa jopa olla pieni etumatka.
Yksi asia, jossa me suomalaiset voisimme kuitenkin ottaa oppia amerikkalaisilta, on kokeilukulttuuri. Me keskitymme usein liikaa kustannuksiin ja unohdamme hyödyt, kun taas Yhdysvalloissa logiikka on päinvastainen: jos ROI on laskettu ja liiketoimintahyödyt arvioitu riittäviksi, pilotointi kyllä käynnistyy.
Tekoälyagentit kiinnostavat kaikkia
Kuten lähes kaikilla muillakin toimialoilla, myös teollisuudessa tekoälyagentit olivat kuuma puheenaihe. Lähes jokainen tapaamani ihminen halusi kuulla, miten agenteilla voitaisiin tehostaa tuotantoa ja erityisesti kuulla esimerkkejä käytännön sovelluksista.
Kävin useita hyviä keskusteluja siitä, miten agentteja voitaisiin hyödyntää nykyisten BI-työkalujen henkilökohtaisempana ja muokattavampana jatkeena esimerkiksi tuotannon suunnittelussa tai myynnin eri vaiheissa. Kun käytössä on parempaa ja monipuolisempaa dataa, agentit voivat auttaa päätöksentekijöitä reagoimaan joustavammin muutoksiin sekä liiketoiminnassa että markkinassa.
MLOps tekee paluun
Muutama vuosi sitten MLOps oli kaikkien huulilla, kunnes se katosi hypekäyrältä - ensin LLMien ja sitten agenttipohjaisen tekoälyn tieltä. Moni meistä ajatteli, että koneoppimisen sovellukset on jo otettu käyttöön ja kenttä vakiintunut.
Mutta jos konferenssi jotakin osoitti, niin sen, että MLOps on todellakin tekemässä paluuta. Useat teollisuusjätit tulivat osastollemme onnistuneiden pilotointien (esim. ennakoiva kunnossapito ja prosessien optimointi) kanssa, mutta haasteeksi oli noussut ratkaisujen skaalaaminen, miten päästä seuraavalle 10 tai 20 tuotantolinjalle tai yksikölle?
Lähivuosina onkin odotettavissa merkittäviä MLOps-skaalauksia alan suurimpien toimijoiden keskuudessa.
Paneelikeskustelu: Teollinen tekoäly 101 – Käytännön opas pk-yrityksille alkuun pääsemiseksi
Osallistuin myös paneelikeskusteluun, jossa jaoimme käytännön neuvoja teollisuusyrityksille tekoälymatkan aloittamiseen. Itse toin keskusteluun konsultin näkökulmaa, kun taas muut panelistit edustivat teollisuusyrityksiä.
Viestini oli yksinkertainen: aloita pienesti ja hyödynnä ensimmäiset onnistumiset vauhdittamaan jatkokehitystä. Useimmilla valmistavan teollisuuden yrityksillä on jo riittävästi dataa käytettävissään useisiin tekoälysovelluksiin, joista saa todellisia liiketoimintahyötyjä.
Myös teollisuuspuolen panelistit olivat samoilla linjoilla. He korostivat erityisesti kahta asiaa: alkuun pääsemisen hitautta ja johdon sitouttamisen tärkeyttä. Lisäksi jokaisessa onnistuneessa hankkeessa oli sisäinen veturi – henkilö, joka vei tekoälyhanketta eteenpäin yrityksen sisällä.
Kaikki toivat myös esiin hyvän kumppanin merkityksen: sellaisen, joka tuo pöytään sekä kokonaiskuvan ymmärryksen että teknisen osaamisen, jolla ideat ja suunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi ratkaisuiksi.
Loppupohdinta: Olemme oikeilla jäljillä ja nyt on aika lisätä vauhtia
Kolmen päivän jälkeen Pittsburghissa oli aika palata takaisin Norrinin Atlantin toimistolle. Matka oli sekä antoisa että inspiroiva ja kotiin tuomisina tuli runsaasti uusia oivalluksia.
Yhdysvaltalainen valmistava teollisuus ottaa tekoälyn nopeasti omakseen. Myös suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset valmiudet tehdä samoin, mutta meidän on uskallettava olla hieman rohkeampia ja hieman vähemmän varovaisia.
Aloita pienesti, juhli onnistumisia ja hyödynnä niitä seuraavien kokeilujen polttoaineena.
